• toinen käsi

UUSIEN VAATTEIDEN OSTAMISESTA

Mikä on oma kantani uusien vaatteiden ja asusteiden ostoon sekä ostanko niitä uutena?



Seison valkoisen seinän edessä mukulakivityksellä. Päälläni on tummat aurinkolasit,  harmaa pitkähihianen, jonka päällä on vaaleankeltaruudullinen bleiseri, Weekdayn Rowe farkut keskisinisenä ja puman valkoiset tennarit. Farkkuni takusta pilkottaa vihreä pyykkituvan avainnauha.
Aurinkolasit YSL, Bleiseri Hakaniemen Fida, Paita Zara, Housut Itäkeskuksen Kontti, Puman kengät Vestaire

Olen nyt muutaman vuoden ajan ollut ostamatta uusia vaatteita lähes kokonaan. Kun aloin vaatekaupassa työskentelyn jälkeen paastoamaan uusien vaaatteiden ostamisessa, se ikään kuin jäi päälle. Ja tarkentaakseni se jäi päälle ihan tahallaan.


Koen koko pikamuotiteollisuuden niin ongelmalliseksi, että haluan osallistua siihen mahdollisimman vähän. Monet ekologisia vaatteita tekevät yritykset ovat kaikin puolin hyviä, mutta koen kirppiksien tarjoavan minulle lähes kaiken, joten heidänkään vaatteiden ostoon en ole päätynyt. Jos muotitellisuuden ällistyttävät sosiaaliset, ekologiset jne. haitat eivät ole tuttuja, kannatan tutustumaan niihin. Netti on täynnä artikkeleja ja dokumentteja, jotka avaavat aihetta hyvin. Katsoin Yle Areenasta viime vuonna Verta, hikea ja t-paitoja -sarjan, jossa neljä suomalaista vaikuttajaa menivät Myanmariin tutkimaan mistä vaatteet ja kengät meidän tuntemiin kauppoihin saapuvat. Dokumenttisarja on helppo tapa nähdä karu totuus ja kuulla näiden monien tuntemien vaikuttajien suusta omia kokemuksiaan.



Olen ottanut kuvan ylhäältä päin. Jalassani on mintunvihreät kumiset sandaalit, ja siniruudullinen mekko. Seison lautalaatan päällä ja taustalla näkyy hiekkaa ja vihreää ruohoa.
Nämä Mangon muoviset kengät sain uutena lahjaksi


Ymmärrän myös käytettyjen vaatteiden ostamisen ongelmallisuuden taloudellisista sekä muista näkökulmista. Kirpputoreilta voi olla haastava löytää esimerkiksi isompia kokoja tai tietyn vaateteollisuuden perusmuotin ulkopuolelle jäävien (eli suurimman osan ihmisistä...) kehomallien vaatteita. Monet ekologisesti ja eettisesti tuotettujen vaatteiden taloudellinen saatavuus ei toteudu kaikille, kuten ei minullekaan. Tämä ei tarkota sitä, ettenkö arvostaisi yritysten tuotteilleen asettamaa täysin järkeenkäypää hintaa, mutta raha on tässä suhteessa mustavalkoista. Näistä, kuten erimallisten kehojen syrjimisestä vaateteollisuudessa, sekä muista aiheista kirjoittaa minusta hyvin mm. vastuullisuusvaikuttaja Outi Pyy (instagramissa @outilespyy).


Koen oudoksi ajatuksen, että on valinta elää ekologisemmin tai ajatella kulutusvalinnoillaan ympäristöä tai muita ihmisiä. En koe sen olevan ainakaan itselleni valinta, vaan järkähtämätön pakko. Elämme maailmassa, joka ei ole pian enää sellainen, jona sen olemme oppineet tuntemaan. Isompien tahojen kuten yritysten ja valtioiden on mielestäni tehtävä ne isoimmat ja vaikuttavimmat teot ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä. Valinta, johon voimme vaikuttaa on mihin laitamme rahamme ja mitä mahdollisia vaihtoehtoja käytämme. En ole sellainen ihminen, että lähtisin muita tuomitsemaan, mutta näitä ajatuksia kannattaa jokaisen pohtia. On myös hyvä muistaa oma asemansa maailmassa: esimerkiksi itse olen vaalea, hoikka länsimaalainen ja omasta etuoikeutetusta asemasta katsottuna en varmasti osaa nähdä tämänkään teeman kaikkia puolia.


Ydinkysymys: ostanko siis vaatteita uutena? Harvoin joo, mutta lähinnä en. Alusvaatteet ja sukat ostan uutena. Myös kengät ostan monesti uutena, mutta osan löydän myös käytettynä. En osta kenkiä kauhean usein, ja käytän niitä jotka omistan ahkerasti sekä huollan niitä. Voisin arvioida ostavani uusia vaatteita (edelliset asusteet ja alusvaatteet pois lukien) vuosittain n. 0-3 kappaletta. Joidenkin vaatteiden ostaminen käytettynä voi olla haastavaa, mutta olen ottanut asenteekseni antamaan tiettyjen vaatteiden löytämisen prosesseille aikaa. Jos haluan jotain, saatan löytää sen kuukauden - tai vuoden päästä, joskus pidemmänkin ajan jälkeen. Haluan päästä pois heti nyt minulle -ajatusmallista.



Kuvassa on rivissä kaikki mustat nahkaiset kenkäni vaalean puun värisellä lattialla. Taustalla on tuolin jalka ja alakulmassa maton reunaa. Kenkiä on kuvassa viidet parit.
Pitkävartiset Vagabondin saappaat ja oikeanpuoleiset Dr. Martensit ovat uutena ostettu, muut ovat kirppiksiltä


Viime vuoden uutuus ostos (ja samalla todelliseksi lemppariksi muodostunut) oli Vagabondin nahkasaappaat. Olin etsinyt saappaita käytettynä valehtelematta jo vuosia. Nämä kyseiset bootsit olivat täydelliset. Pitääkin antaa niille sekä muillekin nahkakengilleni pitkän kaavan spa-hoito ennen syksyä. Tämän vuoden uutena ostettuihin juttuihin lukeutuu peräti kolmet sandaalit. Kuten aiemmassa postauksessani Jalkakuvat kirjoitin, ostin seitsemän vuoden birkenstockien käytön jälkeen kahdet sandaalit Mangon nettikaupasta. Eettisessä mielesän Mangossa ei ole yhtikäs mitään kehumista, vaikka toiset sandsut olivatkin kierrätetystä polyesterista tehdyt. Kolmannet sansdut on Vagabndin, jotka olen todennut hyvin huollettuna kestävän lähes eliniän verran. Tarkennoksena, ja lähipiirille kiitoksena, sain nämä kaikki kolme lahjaksi eli kiitos puoliso ja Äiti <3


Kuten edellisestä kappaleesta huomaa, ostan kyllä pikamuotia harkiten. Olen aika hyvä tekemään järkähtämättömiä päätöksiä ja pitäytyä niissä, mutta en ole ainakaan vielä vannonut olla ostamatta yhtikäs mitään pikamuotia taikka uutta vaatetta. On kuitenkin tavoitteena, että kun taloudellinen tilanteeni antaa periksi, ostan uudetkin vaatteet ekologisilta ja eettisiltä kotimaisilta merkeiltä.



Seison valkoisen seinän edessä mukulakivityksellä. Päälläni on tummat aurinkolasit,  harmaa pitkähihianen, jonka päällä on vaaleankeltaruudullinen bleiseri, Weekdayn Rowe farkut keskisinisenä ja puman valkoiset tennarit. Farkkuni takusta pilkottaa vihreä pyykkituvan avainnauha.



Manifestointi on tullut ainakin omassa elämässä esiin trendaavana sanana. Sillä tarkoitetaan jonkun asian luomista ajatusten tasolla. Jos joku manifestoi jostain, niin se oletetaan saapuvan tavalla tai toisella fyysisestikin elämään. En ole tämän genren syvän päädyn tutkija, mutta olen kokenut manifestoinnin toimivuuden useaan otteeseen omassa elämässäni. Esimerkiksi voin haluta jotain yllättävänkin spesifiä ja huomaan löytäväni juuri sellaisen myöhemmin jonkun ajan kuluttua. Kannustankin tekemään listoja, miettimään mitä haluaisi kirppikseltä löytää ja antaa aikaa löytämiselle. Ensimmäisen ja viimeisen kuvan farkut ovat Itäkeskuksen Kontti-myymälästä. Farkut ovat hyvä esimerkki vaatekappaleesta, joka tarvitsee aikaa löytyäkseen. Sopivan kokoiset ja malliset farkut tulevat harvoin vastaan. Valehtelematta tsekkaan farkkurekit lähes joka kerta kirppisellessäni, mutta löydän niitä kerran parissa vuodessa. Ajattelin suunnatta joku päivä Retromiehen Farkkukauppaan Merimiehenkadulle ja tsekata heidänkin second hand farkkujen valikoiman.