• toinen käsi

PALUU PUHOKSEEN JA PANDEMIAN VAIKUTUS KIRPPISTELYSSÄ

Päivitetty: huhti 27

Viime postauksessa kerroin spontaanista kirppiskerrasta Puhoksen ostarin Fidalla. Hampaankoloon jäi ajatus käydä suuri myymälä kunnolla koluten läpi. Pohdin myös omia ajatuksia pandemia-aikana kirppistelystä.



Kuva on otettu sängynpäädystä, sängyllä on valko harmaa raidalliset lakanat, sen päällä beige korilaukku ja musta lierihattu. Seinällä on julistetaulu Hilma f Klintin maalauksesta.
Vintage lierihattu ja korilaukku löytyivät Puhoksen Fidalta

Covid-19 -virus muutti arkirutiinimme ja oikeastaan lähes kaiken vuoden 2020 keväällä. Pelon ja epätietoisuuden velloessa kirppistelyn pois jääminen elämästä tuntui suhteellisen pieneltä surulta. Muistan kuitenkin miten ihanalta tuntui, kun pääsin pitkän ajan jälkeen taas kirpputoreille ja omiin lempi vintageliikkeisiini. Kesästä lähtien olen taas käynyt kirpputoreilla, mutta harvemmin. Ennen pandemiaa käynnit olivat spontaaneita ja nivoutuivat muiden menemisieni kanssa, mutta nyt joudun aina suunnittelemaan kirppiksille lähtöni erikseen. Toisaalta näin voin myös suunnitella menemiseni strategisemmin koronankin kannalta.


Kirpputorille lähtiessani otan mukaan maskin tai maskeja ja käsidesin (tämä on toki nykyinen rutiini aina ovesta ulos mennessäni). Puen päälle jotain, joka lämmittää matkalla, mutta jonka voin avata helposti sisälle tullessani. Pidän mukanani aina kangaskassia. Koitan omien aikataulujeni mukaan käydä kirpputoreilla päivällä, jolloin asiakkaita on yleensä vähemmän. Suosin myös bussilinjoja, jotka eivät ole niin ruuhkaisia, vaikka joutuisin kävelemään vähän pidemmälle kyseisen linjan pysäkille. Itse myymälöissä pidän huolta turvaväleistä, myös työntekijöitä kunnioitten. Desinfioin käsiäni sisälle tullessa, kesken vaatteiden selailun ja poistuessani. Tässä siis muutamia vinkkejä, joilla koitan harrastaa kirppiksille menemistä vastuullisemmin! Onneeksi monissa myymälöissä tilanne on otettu huomioon, neuvotaan asiakkaita turvallisempaan ostosteluun ja mahdollisesti rajoitetaan asiakasmääriä.




Kuvassa sängynpäädyllä valko harmaa raidallisen lakanan päällä silitettyjä kirpparilöytöjä: vaalean oranssit housut, vaaleankeltainen paita ja valkoinen kauluspaita. Tasutalla näkyy Hilma af Klintin maaluaksen julistetaulu.
Kuiva asfaltti on takuuvarma kevään merkki!

Tosiaan - kävin uudestaan Itäkeskuksessa sijaitsevalla Puhoksen Fidalla. Myymälä on iso ja rauhallinen ja päätin lähteä arkivapaanani piipahtamassa syvällisemmin tutkimassa valikoimaa. Yksi motivaattori oli myös ihanalta puolisoltani saamani 25 € lahjakortti Fida-myymälöihin. Pääsin yllätyksekseni pienen kävelyn jälkeen yhdellä bussilla vartissa paikalle, joten matka kävi helposti (ainoana miinuksena oli jäätävät mutaroiskeet valkoisissa housuissani...) Oli ihana aurinkoinen ja keväinen päivä ja oli niin virkistävää nähdä kuivaakin asfalttia.


Myymälä on tosiaan iso, puolet vaatteita ja muita tekstiilejä ja puolet kodin tavaroita. Astiavalikoima oli myös todella hyvä ja löysinkin yhden ihanan tunkkaisen Pentikin nimikirjainmukin omalla nimikirjaimellani. Ainoa ja iso, miinus on vintagen vähäisyys laajassa vaatevalikoimassa. Jos siis tykkäät käyttää enemmän nykyvaatteita, valikoima on tosi hyvä. Tykkään omassa tyylissäni yhdistää jotain nykyvaatteita vintageen. Koen vintagen tuovan enemmän uniikkiutta ja persoonallisuutta pukeutumiseeni. Kuitenkin löysin usean kivan jutun reissultani ja sain käytettyä 25 € lahjakortin, jota en ole vielä viitsinyt käyttää ostosteni ollessa aina alle 25 €. Tässä löytöni:


  • Postauksen ensimmäisessä kuvassa näkyvä musta vintage lierihattu. Hauskaa hatussa on sisäpuolella oleva kampa, jolla matala hattu pysyy päässä.

  • Myös ensimmäisessä kuvassa näkyvä korilaukku, jossa oli kivan pitkät olkahihnat.

  • Vaaleankeltainen pellavasekoitekauluspaita kukkakirjailuilla.

  • Valkoinen pellavasekoitekauluspaita.

  • Lämpimän hiekanväriset leveälahkeiset housut.

  • Punainen Lindexin mekko.

  • Marimekon piccolo-kuosinen kännykkäpussukka.

  • Pentikin nimikirjainmuki.







Löysin paljon ns. käyttisvaatteiksi lukeutuvia juttuja. Vaikka vannon silkin nimeen, niin kesäisin on kiva käyttää myös pellavaa. Siinä voi rauhassa hikoilla ja ne tuntuvat viileiltä päällä. Kummatkin paidat ovat pellavasekoitetta (toisessa mukana ramienia ja toisessa puuvillaa), ja kummassakin on jokin hauska persoonallinen viba. Valkoisessa paidassa on sivuhalkiot ja keskellä poikittain menevä sauma. Keltaisessa paidassa on kauniit kirjailut kauluksessa sekä etutaskuissa ja se on malliltaan laatikkomainen ja lyhyehkö silti ollen kivan ylisuurta mallia minulle. Housut ovat alun perin Zarasta ja tiedän, että heillä on minulle hyvän mallisia (aka. pitkiä) housuja. On kiva löytää näitä käytettynä, sillä uutena en halua niitä ostaa. Punaisen mekon kanssa kävi hauska juttu. Kokeilin ensin muita vaatteita ja löysin myöhemmin punaisen mekon sovituksesta palautettujen vaatteiden rekiltä. Menin vielä sovittamaan sitä ja samaan sovituskoppiin mennessä huomasin, että olin ensimmäisellä sovituskerralla unohtanut kassini sinne! Huokaisin helpotuksesta, sillä kassissa oli lemppari kashmir-huivini lisäksi kirjaston kirja ja aurinkolasini. Nämä arskat ovat sydäntäni lähellä, sillä ne ovat vihdoin omilla vahvuuksillani ja olivat suhteellisen hintavat. Vielä viimeisenä löysin Pentikin nimikirjainmukin ja Marimekon piccolo-kuosista tehdyn kännykkäpussin. Puhelimeni juuri ja juuri mahtuu sinne ja on käytännöllinen varsinkin kesäisin. Kännykkäpussukat ovat niin 2000-luvun alkua, mutta jotenkin sympaattisia. Kaiken kaikkiaan vaatteista tuli -20 % alennus Fida-kortilla ja kun käytin 25 € lahjakortin niin maksettavaa jäi muutama euro.




Kuvassa sängynpäädyllä valko harmaa raidallisen lakanan päällä silitettyjä kirpparilöytöjä: vaalean oranssit housut, vaaleankeltainen paita ja valkoinen kauluspaita. Tasutalla näkyy Hilma af Klintin maaluaksen julistetaulu.
Pyykätyt ja juuri silitetyt vaatteet lepäilemässä. Kuinka rakastankaan ryppyisiä lakanoita ja tätä näkyä.


Viime kerralla Puhoksen Fidalla käydessäni jäin miettimään yhtä miestenosastolta löytynyttä kauluspaitaa; tavallaan tosi ällöä, kirkkaan vihreä ja musta ruudullista flanellipaitaa. Punnitsin viitsinkö ostaa paitaa, sillä värit olivat minulle todella villit. Kuvitelkaa Windowsin Paint-ohjelman vihreä... Nyt mennessäni uudestaan paikalle toivoin löytäväni paidan, sillä keksin yllättäen vaikka mitä asuyhdistelmiä sille! Harmikseni se oli jo kadonnut rekiltään. Joskus joku vaate jää mieleen kummittelemaan, mutta pidän silmäni auki jos samantapainen kaveri tulee vastaan.